Ah, tänään on ollut melkeimpä epätavallisen toimelias ja onnellinen olo. Tähän on kyllä syykin, mutta muutenkin lähiaikoina elämä on luistanut! 

Päätin kuukausi sitten, että muutan asunnostani pois. Lähtiessäni tänään opintoalani kerhohuoneelta hyvä ystäväni Kati kysyi minne olen menossa. Asuntonäyttöönhän minä. Siinä sitten tuijotimme hetken toisiamme ja tokaisin vitsaillen, että hei sullahan ois solussas huone vapaana. Naureskelimme tätä hetken ja sitten mietimme asiaa totisemmin. Niin. Katilla on solussaan huone vapaana. Häntä jännittää ketä siihen muuttaa. Minä etsin asuntoa. Yks kaks soitin asuntosäätiölle ja meistä tuleekin Katin kanssa kämppiksiä ensi viikolla! Ihan huikeeta! Odotan tätä niin innoissani ja jännittääkin ihan älyttömästi! En ole ikinä ennen asunut kenenkään kanssa. En ole ikinä asunut toisen tytön kanssa. Minulla on ollut vain veljiä. Tästä tulee niin mielenkiintoista! 

Roopen kanssa ollaan juteltu nyt vapun jälkeen aika paljon. Vapun aikaan näimme bileissä enemmän tai vähemmän; välillä ohimennen ja välillä hengailtiin porukalla jonkin aikaa. Mutta varsinaisesta tapaamisesta, yöpymisestä tai muusta kahden keskisestä ajasta on kyllä aikaa. Taisin kertoa siitä viime postauksessa. Tosin. Kävimme kyllä Ikeassa pari viikkoa sitten. Tuntuukohan tämä aika minusta pidemmältä kuin hänestä? No, hänhän on kiireinen. Ehkä hänen aikansa kuluu nopeammin.

Eniveis, tosiaan ollaan Roopen kanssa juteltu nyt aika paljon. Olen yrittänyt työskennellä sen eteen, että tutustuessamme ollut liekki elpyisi. Että Roope muistaisi minut kiireen keskellä. Tuntuu, että se on auttanut. Tuntuu, että hän vastaa nopeammin. Tuntuu, että hän jatkaa keskustelua pidempään, että hän kertoo päivänsä tapahtumista. Tämä voi kyllä olla vain kuvitelmaa, sillä olen ollut paremmalla tuulella kuin aikoihin. Tai sitten olen paremmalla tuulella, koska Roope käyttäytyy näin. Syy ja seuraus -suhteet.. tiedäpä niistä sitten.

Muuta onnellisuudesta ja toimeliaisuudesta:
Siivosin koko kämpän (56m^2) tänään maanantain asuntonäyttöä varten!
Olen nyt vapun jälkeen aito Teekkari!
Opintoalallani opiskelee ihan mahtavia ihmisiä! En olisi voinut heidän suhteensa valita parempaa paikkaa.
Suunnitelmia kesälle ja vapaa-ajalle näiden ja kotipuolen ihanien ihmisten kanssa niin paljon, etten edes tiedä miten ehdin kaikkialle.
Näin erästä ystävää, jonka kanssa olen viettänyt aikaa viimeksi puoli vuotta sitten. Olemme jotenkin niin samanlaisia, että meillä on aina hauskaa yhdessä! Pääsykokeidensa jälkeen lupasimme nähdä toisiamme useammin.
Ja varmaan moni muu asia, mutta ei juuri nyt tule mieleen. Elämä hymyilee!